Ketoosi

Ketoosi on aineenvaihdunnan tila, jossa muun muassa rasvahapoista muodostuva ketoaineiden pitoisuus veressä on koholla. Tämä saattaa johtua paastosta, ravinnon puutteesta tai vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta.

Ketoositila käynnistyy useimmiten 2-3 kolmen päivän aikana, jos päivittäisen energian saanti jää alle 800 kilokaloriin. Ketoositila säästää lihassoluja painonpudotuksen yhteydessä, sillä rasvahapot ovat kehon energialähde tänä aikana. Syntyneiden ketoaineiden vuoksi olo tuntuu pirteämmältä ja näläntunne vähenee.

Ketoosin syntymekanismi

Ihmisen elimistö varastoi syötyjä hiilihydraatteja glygogeeniksi maksaan ja lihaksiin, joista se on purettavissa energiantuotantoa varten. Lihaskudoksessa olevat varastot tyhjenevät lihasten kulutuksen mukaan. Ilman lisätäydennystä maksan glykogeenivarastot tyhjenevät noin 12–24 tunnin kuluessa, minkä jälkeen elimistön on käytettävä korvaavia energianlähteitä pakollisiin glukoosin tarpeisiin.

Keho muodostaa ketoaineita rasvanpolton yhteydessä. Ketoosin aikana kehon omia rasvavarastoja aletaan käyttää kehon pääasiallisena energialähteenä. Vaikutus perustuu hormonaalisiin muutoksiin.

Ketoaineiden tuotanto ei paaston alkupäivinä ole voimakasta. Ketoosin tuotanto on voimakkaimmillaan paaston jatkuessa, yleensä 5.–6. paastopäivästä lähtien. Ketoosin tunnistaa paastoajalle tyypillisestä, imelänhajuisesta hengityksestä.

Video joka selittää Ketoosin mekanismia

Ketoosi ja painonhallinta

Ketoositilaa käytetään apuvälineen monissa painonhallintaan tähtäävissä dieeteissä. Kiistelty Atkinsin dieetti kuuluu ns. ketogeenisiin dieetteihin. Robert Atkins, joka tutki diabetesta, selitti ketoosi-vaikutusta seuraavasti: Koska hiilihydraatit (saantilähteitä esimerkiksi peruna, valkea riisi, pasta, valkea leipä, sokeri ja hunaja) kiihdyttävät insuliinineritystä, pyritään ketoosivaiheessa insuliinin määrän vähentämiseen hiilihydraattien saantia välttämällä. Vastaavasti proteiineja – esimerkiksi maitotuotteet, liha, kala, pähkinät – pyritään suosimaan, sillä ne lisäävät lisäävät glukagonin eritystä.

Glugagoni on hormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Glugagoni on insuliinin vastavaikuttaja. Kun verensokeri on alhaalla, glugagoni lisää glugoosia eli rypälesokeria vereen. Näin verensokeri palautuu luontaisesti ennalleen, eikä ihmisellä ole tarvetta väärällä ravinnolla (esim. sokeripitoiset juomat, suklaa, makeiset, leivonnaiset) tyydyttää makeannälkäänsä ja nostaa verensokeria.

Tällä tavoin Atkinsin dieetti ohjaa oikeisiin ruokailutottumuksiin ja oikeaan ruokavalioon ja sitä kautta painonpudotukseen luonnonmukaisella tavalla.

Myös monet hyvähiilihydraattiset dieetit alkavat ketogeenisellä vaiheella. Tällaisia ovat esimerkiksi Montignacin dieetti, Heikkilän dieetti, ns. karppaus sekä ruotsalainen Xtravaganza-painonpudotusohjelma. Ketogeenisen vaiheen jälkeen näissä dieeteissä aletaan vähitellen lisätä hyviä eli hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, ja kun kyse on painonhallintaohjelmasta, lisätään myös muiden tekijöiden, erityisen liikunnan merkitystä.

Soveltuuko ketoosia hyödyntävä painonpudotus kaikille?

Ketoosi on elimistön luontainen keino selviytyä tilapäisen ravinnonpuutteen yli. Kehossa tapahtuu normaalistikin lievää ketoaineiden tuotantoa. Veren insuliinipitoisuuden ja glukagonipitoisuuden noustessa elimistö siirtyy aina ravintoaineiden varastoinnista varastojen purkuun.

Varastojen purkuvaiheessa käynnistyy glukoneogeneesi, jossa elimistö alkaa muodostaa glukoosia vapaista aminohapoista, rasvojen glyserolista ja maitohaposta. Tarvittaessa glukoneogeneesin rinnalla käynnistyy ketogeneesi, joka vähentää glukoosin valmistustarvetta ja säästää näin aminohappoja. Tämä on elimistölle sitä tärkeämpää, mitä kauemmin vähäinen energiansaanti on jatkunut.

Ketoosi siis suojelee elimistöä ja on hyväksi muun muassa lihaskudoksille. Ketoosi onkin elimistön luontainen keino selviytyä tilapäisen ravinnonpuutteen yli, eikä sitä ole syytä sekoittaa diabeetikoille mahdolliseen, vaaralliseen ketodiasidoosiin.

Nopeaan painonpudotukseen tähtäävät, ketogeeniset dieetit eivät kuitenkaan ole suositeltavia kaikille. Sairastetut sydän- ja verenkiertoelimistön vaivat vaativat lääkärin arvion ennen dieetin aloittamista. Tyypin 1 (nuoruusiän tai insuliininpuutoksesta johtuva diabetes) diabeetikoille ketogeeninen dieetti ei sovi. Tyypin 2 (aikuistyypin) diabeetikoille se sitä vastoin useimmiten sopii, ja heidän hoitotasapainonsa voi parantua dieetistä johtuvan painonpudotuksen vuoksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>